– On vain eri kategorioita: joku tykkää humpasta ja joku hevistä.
Topi tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt tiskijukkana Tampereella ja muualla 1960-luvun lopusta alkaen. Vuosiin on mahtunut mitä erilaisimpia musiikkityylejä ja kaikenlaista keikkaa.
– Ei nyt heti tule mieleen, missä paikassa Tampereella en olisi ollut soittamassa.
Topin ura alkoi opiskelijakemuista ja jatkui discoihin ja yökerhoihin. Yökerhoissa soittaminen on jäänyt, mutta Topin voi edelleen tilata pyörittämään levyjä yksityistilaisuuksiin.
Viimeisimpiin keikkoihin kuuluu lankalauantaina järjestetyt Näsilinnan avajaiset.
– En tiedä, onko Näsilinnan aulassa tanssittu ennen, mutta nyt tanssittiin oikein kunnolla.
Musiikkia ilman konetta
Topi on perinteinen tiskijukka, joka soittaa vinyylilevyjä eikä musiikkia tietokoneelta. Ja levyjä on paljon. Kodin hyllymetrit ovat Topin mukaan vain käteisvarasto.
Enää Topi ei tosin voi vastata levyjen määrää koskeviin uteluihin sanomalla ”kaikki”.
Uran alkuvuosina Topin yllä nähtiin villejä asuja ja meikkiä.
Glitterit ja kauhushow’n rekvisiitat ovat yhä tallessa, mutta nykyään Topi nähdään siistimmissä vaatteissa. Firmakeikat, syntymäpäivät ja häät kun tuppaavat olemaan pukukoodiltaan juhlavampia kuin vaikkapa Topin aiempi työ Doris-yökerhon dj:nä.
